HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN RAKENTAMINEN  JA  SOTA-AIKA

Talvisodan jälkeen, välirauhan aikana 1940 rakennettiin Hyvinkään Erkylänkankaal­le lentokenttä ilmavoi­mien tukikohdaksi. Hyvinkään kentälle siirrettiin kesäkuussa 1941 hävittäjälaivue 32:n Fokker D-21 -koneet. Fokkerit saavuttivat sodan ensimmäiset ilmavoi­tot torjues­saan vihollispommittajia. LeLv 32 siirtyi  jo heinäkuun alussa 1941 Hyvinkäältä Vesivehmaalle ja edelleen Karjalan rintamalle. Sodan loppuajan kenttä oli varakenttänä.



SODAN JÄLKEEN  /  LIITTOUTUNEITTEN VALVONTAKOMISSIO

Taistelujen tauottua syyskuussa 1944 liittoutuneitten valvontakomissio kielsi suomalaisilta siviililentotoiminnan ja Helsingin kansainvälinen lentoasema eli Malmi jouduttiin luovuttamaan valvontakomission käyttöön. Aero Oy:n vähäinen lentokalusto siirrettiin Hyvinkäälle syyskuussa 1944.

HYVINKÄÄ AIRPORT – KANSAINVÄLINEN LENTOASEMA

Silloisen Aero Oy:n käytössä oli 5 matkustajakonetta.
3 kpl Junkers Ju 52
- OH-LAK "Sampo", OH-LAM "Karjala" ja OH-LAO "Waasa"
2 kpl DC-2
- OH-LDA "Voima" ja OH-LDB "Sisu"

Hyvinkään kenttää käytti säännöllisesti myös Aeron D.H.89 Dragon Rapide OH-BLA "Salama", eli Veljekset Karhumäki Oy:n omistukseen kesäkuussa 1946 siirryttyään uudelleen rekisteröitynä OH-VKH.



Vuoden 1945 alusta Aerolle myönnettiin lentolupa. Matkustajalennot aloitettiin Hyvinkäällä.

Ensimmäinen reittilento lennettiin 02.01.19­45 Tukholmaan Bromman kentälle.

Aeron koneet lensivät säännöllisten kotimaan reittien lisäksi Tukholman reittiä maaliskuuhun asti. Valvontakomissio keskeytti lennot 05.03. – 27.07.­1945, jolloin vain ruotsalaiset saivat lentää Hyvinkäälle. SAS:n edeltäjän AB Aerotransportin eli ABA:n Junkersit erottuivat selkeästi muista koneista, koska ne oli maalattu kirkkaan oranssin värisiksi. 13.08.1945 lentolupa taas myönnettiin Aerolle, mutta vain kotimaan reiteille.

Vakituista henkilökuntaa kentällä oli töissä Aeron 5 henkilöä / vuoro sekä tullin ja poliisin edustajat.

Pääkaupunkiseudun lentomatkustajien oli aluksi matkattava junalla Helsinki – Hyvinkää -väli. Lentokentältä järjestettiin ­kuljetukset rautatieasemalle jeepin vetämällä peräkärryllä. Myöhemmässä vaiheessa Aeron omat häkäpöntöillä käyvät "hopeabussit" liikennöivät suoraan Helsingin ja Hyvinkään väliä.

AERON LENTOREITIT

Hyvinkäältä lennettiin aluksi reittejä Turku – Pori, Turku – Maarianhamina ja Tukholma. Ulkomaanlentojen kiellon jälkeen kotimaan reittejä olivat e.m. lisäksi Vaasa – Kemi, Jyväskylä ja kesäkuusta 1946 alkaen vielä Kuopio.

MATKUSTAJATERMINAALI JA LENTOKONEHALLI

Matkustajaliikennettä varten kentälle piti saada tarvittavat rakennukset. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätöksellä suunniteltiin Rakennushallituksessa uusi asemarakennus syksyllä 1944. Rakennustyöt aloitettiin nopeasti ja rakennus valmistui 19.03.1945. Matkustajien  käyttöön rakennus tuli elokuussa 1945, kun valvontakomission lentokielto oli päättynyt. Rakennus oli TVH:n hallinnassa vuoteen 1975 asti. Kyseinen "puuparakki" on nykyään ilmailukerhon omistuksessa.

Aeron koneitten säilytystä ja huoltoja varten rakennettiin iso lentokonehalli, jänneväli 40 metriä. Hallin piirustukset laati ja rakennustyöt suoritti Betoni- ja puurakennus Oy. Halli ei ollut pitkäikäinen – se paloi v. 1947.



TAKAISIN MALMILLE

Valvontakomissio poistui Malmilta 1946 lopussa, ja Aero muutti takaisin Malmille vuoden 1947 alussa.Kahden vuoden aikana Aero Oy kuljetti yht. 42 601 matkustajaa Hyvinkäältä käsin. Keskimäärin koneita saapui ja lähti 5 – 6 kertaa päivässä.

DC-3


Suomeen hankittiin uutta lentokalustoa amerikkalaisten ylijäämäkoneista, joita oli varastoituna Saksassa sodan jälkeen. Sotilaskäyttöisiä C-47 eli Douglas DC-3 -koneita muunnettiin Hollannissa Fokkerin tehtailla siviiliversioiksi.

Aero Oy osti kahdeksan tällaista konetta, joista ensimmäinen OH-LCA saapui 19.10.1946 Suomeen. Koneen lensi Hyvinkäälle kapteeni Volmar Laurila. Koska Aero Oy oli siirtynyt valtion yhtiöksi, oli kyseessä valtion ensimmäinen liikennekone. Siispä siirtolennolla oli mukana korkea-arvoisia herroja ja Hyvinkäällä tapahtui juhlalliset vastaanottoseremoniat.

Hyvinkäältä käsin DC-3:t eivät lentäneet reittilentoja, sillä ohjaajien koulutus kesti seuraavaan kevääseen 1947 asti.

PURJELENTOA  JA  HARRASTEILMAILUA

Rauhanajan koittaessa myös harrasteilmailu alkoi elpyä valtakun­nassa. 1940-luvun lopulla kentältä toimi useita pääkaupunkiseudun purjelentoker­hoja. Hyvinkään Ilmailukerho perustettiin v. 1948. Myös Järvenpään IK siirtyi toimimaan Hyvinkään kentällä.

Ilmailutoiminta Hyvinkään kentällä on ollut monipuolista ja aktiivista. Lentämisen lisäksi lentokentällä on vuosien varrella järjestetty monenlaisia kilpailuja ja yleisötapahtumia  -  on ollut lentonäytöksiä, juhannusjuhlia, roskapönttö-ralleja, sirkuksia, maatalousnäyttelyjä, rokki-konsertteja jne. jne.


Lentävä auto vuonna 1974

HYVINKÄÄN LENTOKENTTÄ  NYKYÄÄN


Lentokenttäalue on siirtynyt v. 2003 Puolustusvoimien omistuksesta Metsähallitukselle.Kentällä toimii lentokonekorjaamo Konekorhonen Oy
Harrasteilmailua :

Hyvinkään IK  -   purjelentoa,  Jukolan Pilotit ry  -  moottorilentoa, Mäntsälän IK  -  ultrakevytilmailua,  riippuliitoa, varjoliitoa sekä  lennokkiurheilua  +   ( laskuvarjohyppyjä satunnaisesti ).

Jukolan Pilotit  -  SAR ( search and rescue  =  etsintä- ja pelastuslentopäivystys )  ja  kulovalvonta-lennot vastuualueena Uusimaa – Etelä-Häme.

Kenttää käytetään myös puolustusvoimien harjoitusalueena. Talvisin kentällä ajetaan Liikenneturvan liukkaan kelin ajoharjoittelua. Kenttäalue on hyvä ulkoilu- ja virkistysalue sekä pinta-alaltaan laaja alue järjestää suuria yleisötapahtumia.

Suurimpia tapahtumia ovat olleet maatalousnäyttelyt  ( yleisön kävijämäärän ennätys on 120 000 ihmistä vuodelta 1989 ).


PERINTEIDEN VAALIMINEN

Hyvinkään IK on tehnyt yhteistyötä Suomen Ilmailumuseoyhdistyksen kanssa. V. 2003 pystytettiin Hyvinkään lentokentälle muistomerkki sota-aikaisen LeLv 32:n muistoksi. Nyt, v. 2008 paljastetaan Aero Oy:n muistolaatta vanhan terminaalirakennuksen yhteyteen.

Historiaa ja perinneaineistoa on kerätty. Lentokenttäalueen vanhat konesuojat ja rakennukset halutaan säilyttää ja pitää kunnossa.

Lisätietoja :
Hyvinkään Ilmailukerho ry
Petteri Patolinna    040 – 547 2410
if.teni.pp@annilotap.irettep

Ilmailumuseoyhdistys
Heikki Moisio    0500 – 616 432
moc.riannif@oisiom.ikkieh